Joulu on paradoksaalista aikaa. Joka vuosi korviini kantautuu kutsu nauttia joulusta, kehotus löytää joulun rauha sydämestä ja rauhoittua sen äärelle. Oma kiireinen ja väsynyt mieleni tarttuu tähän joulun rauhan sanomaan kuin janoinen Saharassa.
Samaan aikaan kuuluu toisesta suunnasta kuitenkin aivan toinen joulun sanoma. Nimittäin se, että jouluna pitäisi suorittaa kuin vimmattu: ostaa säkkikaupalla tavaroita, siivota kaappienkin perimmäisetkin nurkat, laittaa ruokaa monta päivää, letittää pullapitkoa ja mankeloida lakanoita höyrypäisenä.
Menen solmuun näistä ristiriitaisista joulun sanomista. Tuntuu kuin joulun viestit sairastaisivat kaksisuuntaista mielialahäiriötä: vuorollaan joko täysin pysähtynyttä tai täysin maanista tilaa.
Joku varmaan sanoisi, että joulussa on kyse ensin suorittamisesta, sitten lepäämisestä. Eli ensin tulee maanisuus, sitten pysähtyminen. Perinteisen suomalaisen elämänohjeenhan mukaan ensin tulee työ, sitten lepo (tai huvi). Miksi näin ei siis olisi myös jouluisin?
Mutta kysyn teiltä: Onko joulu oikeasti ansaittava suorittaen? Onko joulun rauha totta vain niille ihmisille, joilla on päivien kuurauksen jälkeen jouluverhot ikkunoissa ja kaikki vaatteet viikattuna näteissä pinoissa? Vai voiko joulu tulla myös niille, joilla on pölypalloja sängyn alla?
Miltä kuulostaisi vaihteeksi joulunvietto rennolla elämänotteella? En tarkoita rentoudella suinkaan sitä, etteivätkö leipomista rakastavat saisi leipoa ja askartelijat askarrella. Tarkoitan rentoudella sitä, että joulunvietossakin voisi olla terveellistä suhtautua kevyen välinpitämättömästi siihen, mistä ei niin välitä (kuten vaikkapa rosollivihannesten kuutioimisesta), ja toisaalta, äärimmäisellä vakavuudella itselle rakkaisiin jouluvalmisteluihin, kuten esimerkiksi joulupallojen ripustamiseen ja piparkakkujen koristeluun. Ja jos ei niin välitä siivoamisesta, myös sängyn alla eleleville villakoirille voi minun puolestani vain toivottaa oikein hyvää ja leppoisaa joulua.
Muussa tapauksessa voi käydä niin, että parhaatkin jouluvalmistelemisen ilot hukkuvat kaiken tekemisen ja suorittamisen keskellä väsymyksen värittämään kaaokseen. Väsymyksestä kärttyisenä joulu on vaikea ottaa vastaan avoimin mielin ja sydämin.
Näillä sanoilla haluan toivottaa myös kaikille asiakkailleni, ystävilleni, perheenjäsenilleni, kollegoilleni ja muista syistä näille verkkosivuille eksyville kanssaihmisille kaikesta sydämestäni rentoa ja rauhallista joulunaikaa.
Kuva: Pixabay.
Etsitkö terapiaa Tampereella?
