Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa etsitään nimenmukaisesti ratkaisuja ongelmiin. Terapiaan tulevilla asiakkailla on tyypillisesti jokin varsin selkeä ongelma, jonka he haluavat tuoda keskusteltavaksi vastaanotolle. Se voi olla esimerkiksi iltaisin iskevä ahdistus tai oman unelmauran tavoittelemista haittaava esiintymisjännitys.
Tämä ohella asiakkailla on usein ongelmaansa myös eräs ratkaisuyritys, jonka he myös tuovat mukanaan vastaanotolle. Se on ratkaisu, jota he ovat käyttäneet mahdollisesti kauankin. Koska he kuitenkin ylipäänsä saapuvat vastaanotolle hakemaan apua, on varsin selkeästi huomattavissa, että ratkaisumalli ei ole kaikesta huolimatta toiminut.
Itse asiassa kyseinen ratkaisu on varsin yleisesti ottaen toimimaton. Ei kenties kaikilla ihmisillä tai kaikissa tilanteissa, mutta kuitenkin aivan liian usein se lupaa paljon mutta antaa vähän.
Mikä tämä ratkaisu sitten on? Se on tietysti klassikko: ”Älä ajattele sitä!”
Ratkaisuyrityksen logiikka on yksinkertainen. Ahdistaako iltaisin? Älä ajattele sitä! Hiertääkö huono ihmissuhde? Älä ajattele sitä! Menikö huolellisesti valmistelemasi esitelmä pieleen, koska jännitys lamaannutti viime minuutilla? Älä ajattele sitä!
Kutsun tätä tästedes vaaleanpunaisen elefantin ratkaisuksi. Et varmastikaan tullut ajatelleeksi vaaleanpunaista elefanttia, koska otsikossa sanottiin, että älä ajattele. Vai tulitko…
Kuten varmaan jo arvasit, ongelma vaaleanpunaisen elefantin ratkaisussa on, että se on mielen moottoritie suoraan savannille ihastelemaan vaaleanpunaista mutanttielefanttia, joka vaikutelman korostamiseksi lisäksi kimmeltää vaaleanpunaisessa ilta-auringossa. Kun elefantti sitten symboloi omaa ongelmaa, joka täyttää mielen joka tapauksessa, ajatuksen kieltäminen aiheuttaa kaksinkertaisen turhauman, koska päällä on alkuperäisen ongelman lisäksi vielä syyllisyys siitä, että lupauksista huolimatta asiaa tulikin ajateltua. Tavallaan yhden ongelman sijaan nyt onkin jo kaksi ongelmaa, eikä yhtään varsinaista ratkaisua!
Entinen Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oli liemessä 1970-luvulla, kun Watergaten hotellin salakuuntelunauhoitukset tulivat julkisuuteen. Yrittäessään pysyä virassaan skandaalista huolimatta Nixon piti kuuluisan puheen, jossa hän vakuutteli yleisölle, ettei hän ole roisto (”I am not a crook”). Mitä siitä sitten seurasi? No tietysti se, että kaikki pitivät häntä roistona! (Ks. Saarinen 2016; Lakoff 2004.)
Nixonin esiintuominen oli kieltämättä vähän kaukaa haettu esimerkki, mutta viesti on selkeä. Sillä, mistä puhutaan, on taipumus jäädä mieleen, mutta samalla jostain syystä ”älä”, ”en” tai muu kieltävä alkukaneetti katoaa ilmaan. Oli kyse sitten terapiaongelmista tai politiikasta, mieli todennäköisesti tulkitsee sanat ”’älä ajattele elefanttia” sanoina ”ajattele elefanttia”. Siksi kieltäminen toimii ongelmien ratkaisemisessa niin huonosti.
Mitä tästä opimme? Sen, että oikeastaan vain sillä on väliä, miten asiat muotoillaan. Ongelmaa ei kannata kieltää, vaan se kannattaa yrittää sanoittaa tavalla, joka ei perustu kieltämiseen. Esimerkiksi kenties Nixonin ei olisi kannattanut sanoa ”en ole roisto”, vaan sen sijaan muotoilla sama viesti positiivisen kautta ja sanoa esimerkiksi olleensa vilpitön. (Tai mitä ikinä hän olikaan tarkoittavinaan sillä, ettei ole roisto.)
Mikäli siis ongelmasi on esimerkiksi jännitys, sen ajattelemista ei kannata kieltää. Sen sijaan kannattaa miettiä, miten saman asian voisi muotoilla uudelleen. Voit esimerkiksi ajatella, että esiintymisjännityksesi on merkki siitä, että otat työsi selvästi vakavasti ja suhtaudut siihen kunnianhimoisesti. Et halua mokata, ja siksi paineet ovat kasvaneet suuriksi. Tällaiset sanavalinnat eivät vie sinua suoraan ahdistukseen, vaan ne avaavat silmiä niille hyville ominaisuuksillesi, joiden osana myös ongelma tulee ymmärrettäväksi ja käsiteltäväksi. Samalla rinnassa voi vapautua tilaa rauhallisemmalle mielentilalle, jonka avulla jännityksen voi kohdata paljon toimivammalla tavalla.
Lopuksi haluan vielä lisätä, että kielto olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia on muuten itse asiassa täysin turha. Oikea aika ajatella vaaleanpunaista elefanttia on nyt ja aina. Se on upea ja uhkaa luonnon tylsempiä laina-alaisuuksia (kuten harmaata väriä) juuri sopivasti.
Viittaukset:
Taina Saarinen. 2016. Älä ajattele elefanttia. Luettavissa verkossa.
George Lakoff. 2004. Don’t think of an elephant: Know your values and frame the debate. White River Junction, Vermont: Chealsea Green Publishing.
Kuva: Pixabay.
Etsitkö terapiaa Tampereella?
