Jos murehdit etukäteen, kärsit kahdesti, olen kuullut sanottavan. Toisin sanoen kärsit ensin murheesta itsestään, ja jos tulevaisuuden tilanne kaiken lisäksi menee niin mönkään kuin olit murehtiessasi ennakoinut, kärsit sitten vielä toisen kerran. Etukäteinen murhe kun ei tiettävästi tee ikävästä tilanteesta yhtään helpompaa.
Me suomalaiset olemme aika murheellista kansaa. Murehtimisella tarkoitan nyt tulevaisuuden ennakoimista tavalla, joka saa tulevaisuuden mahdollisuudet näyttämään mustilta. Taipumus katsoa tulevaisuuteen negatiivisella tavalla taitaa tulla monelle suomalaiselle suoraan äidinmaidosta.
Suomalaisessa kulttuurissa murehtimista voi joskus kantaa jopa jonkinlaisena ansiomitalina. Joissakin piireissä negatiivisuutta ja kyynisyyttä pidetään jopa älykkyyden merkkinä. Omissa kokemuksissani erityisesti yliopistomaailmassa innostus ja hymy tuomitaan helposti lapselliseksi yksinkertaisuudeksi siinä missä kyynisyys ja murjottaminen taas nähdään syvällisen älykön merkkinä. Vastaavia lainalaisuuksia löytyy varmaan muistakin ympäristöistä.
En silti suosittelisi murehtimista edes älyköille, sillä murheet painavat mielialan syövereihin ja vievät tulevaisuudelta sen taianomaisen vetovoiman. Me ihmiset nimittäin tarvitsemme tulevaisuuden unelmia ja niihin liittyviä mahdollisuuksia. Tunne siitä, että tulevaisuudessa on odottamassa jotakin hyvää, avaa oven kasvulle ja muutokselle. Kun uskomme omaan tulevaisuutemme, ponnistelemme avoimin ja kevein mielin. Silloin loistamme ja olemme parhaimmillamme.
Joskus murehtimiseen tottuneelle siitä tulee tapa, jota ei välttämättä edes huomaa. Murehtivassa mielentilassa saatamme kokonaan unohtaa, että ei vain, että murheemme eivät välttämättä toteudu, asiat voisivat mennä tulevaisuudessa jopa huomattavasti paremmin kuin nykyhetkessä.
Murehtija ei muista, että tulevaisuus on meille kaikille tuntematon. Tietääkseni hyvin harvalla on käytössään kristallipalloa, joka varmaksi kertoisi asioiden menevän metsään.
Kolme harjoitusta murehtimisesta vapautumiseen
Kaikki eivät halua irtaantua murehtimisestaan. Jos sinä kuitenkin kuulut niihin, jotka haluaisivat karistaa turhat murheelliset pölyt olkapäiltä, seuraavat harjoitukset ovat sinua varten.
- Pidä huolihetki ja listaa murheesi.
Huolihetkellä tarkoitetaan tiettyä ennalta valittua ajankohtaa, jolloin mietit murheitasi. Tämä vapauttaa sinut muina aikoina ottamaan etäisyyttä murheisiin, sillä silloin voit ajatella, että palaan tähän ajatukseen vasta sitten huolihetkenä. Päätä siis, että pidät huolihetken vaikkapa arki-iltaisin kello 18-18.15.
Huolihetken koittaessa istu rauhassa alas ja listaa kaikki murheesi paperille. Kun ne on listattu, anna niiden olla. Tulet todennäköisesti huomaamaan, että murehtimisesi ei koske kaikkia maailman asioita, vaan liittyy aivan tiettyihin seikkoihin. Jos harjoitat tätä kauan, löydät ehkä tulevaisuudessa parempia ratkaisuja murehtimiisi asioihin. Voi myös käydä niin, että yksinkertaisesti kyllästyt samojen murheiden toistamiseen ja unohdat ne.
Muista kuitenkin, ettei huolihetken tarkoitus ole päästä heti irti huolista. Sen tarkoitus on vain luoda elämään rauhallinen tila ja rakenne huolien kohtaamiselle, jotta muun osan elämästä voisi omistaa huolehtimisen sijasta elämiselle.
- Keskity nykyhetkeen ja avaa aistejasi.
Vastakohta murehtimiselle on hetkessä elämisen taito. Hetkessä eläjä huomaa ihanan pullantuoksun, riemastuu kevään ensimmäisestä leskenlehdestä ja nautiskelee raukeista venytyksistä aamulla herätessään. Hetkestä nautiskellessa tulevaisuuden murheet yksinkertaisesti jäävät pois asialistalta ainakin hetkeksi.
Mieti, voisitko sinä harjoitella hetkessä elämisen taitoa. Mistä nauttisit enemmän, jos kiinnittäisit siihen paremmin huomiota? Mihin ihaniin arjen asioihin voisit pysähtyä?
- Tunnista omat taitosi ja voimavarasi.
Nykyhetkeen keskittymisen rinnalla toinen vastamyrkky murehtimiselle on omiin taitoihin ja voimavaroihin luottaminen. Listaa itsellesi ylös, mitä kaikkea osaat. Oletko esimerkiksi hyvä tekemään suunnitelmia, säästämään rahaa tai nikkaroimaan huonekaluja? Taitosi kantavat sinua myös tulevaisuudessa.
Kirjoita ylös myös, ketkä kaikki ihmiset tukevat sinua elämän haasteissa. Kuka kuuntelee sinua, kun asiat eivät etene suunnitellusti? Kuka tuntee paljon ihmisiä, ja voisi yhdistää sinut oikeisiin kontakteihin esimerkiksi työttömyyden yllättäessä? Kuka saa sinut nauramaan?
Tärkeää on huomata vielä sekin, millaisia vahvuuksia sinulla on. Oletko esimerkiksi sinnikäs, päättäväinen tai rohkea?
Kun tunnistat omia vahvuuksiasi ja voimavarojasi, otat kosketusta niihin asioihin, jotka kantaisivat sinua yli tulevaisuuden haasteiden, jos ja kun sellaisia tulet kohtaamaan. Olet vahvempi kuin murheesi antavat ymmärtää, ja olet selvinnyt vaikeista tilanteista aiemminkin.
Näillä harjoituksilla pääset alkuun ja otat niskalenkkiä turhista murheista. Muista kuitenkin, että tie uudenlaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin voi olla pitkä, ja se voi tuntua varsinkin aluksi hyvin vaikealta. Me ihmiset olemme usein tapojemme orjia, ja murehtiminen myös voi olla niin syvälle uurrettu tapa, että sen vastustaminen vaatii ponnistelua.
Mutta mikäli haluat murehtimiseen muutosta, olet tullut jo pitkälle. Muutosta toivoessa ihmisen sydän ja mieli ovat auki uudenlaisille asioille. Silloin kannattaa toimia.
Harjoitukset perustuvat ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiin.
Kuva: Pixabay.
Etsitkö terapiaa Tampereella?
